Istutin eilen pelargoneja parvekkeelle amppeliin. Sain taimet äidiltäni, joka kasvatti ne talvetettujen emokasvien oksan paloista. Taimet ovat kovin erikokoisia: isoin taimi kukkii pian, mutta suurin osa on vasta pieniä raaskuja.

Kuvassa näkyy hieman pelargonian nuppuja. Näistä kasvaa vielä vahvoja ja hienoja, kunhan päästään heinäkuulle asti. Lannoitin mullan hajuttomilla lannoiterakeilla. Siten runsaan kukinnan pitäisi olla taattu.

Kun tete-narsissit olivat ylikukkineet ja villiviinin ruukku halkeillut talvipakkasissa, sain idean vaihtaa villiviinin uuteen ruukkuun ja istuttaa sipulikasveja sen juurelle. Jos kukkasipulit selviävät talvesta, minulla on ensi keväänä narsissien, idänsinililjojen ja helmililjojen kirjo villiviinien juurella. Näin tästä istutuksesta on iloa aikaisesta keväästä myöhään syksyyn. Aluksi kukkivat sipulikasvit, sitten tulee villiviinin upea vihreä lehvästö ja lopuksi saan nauttia viinimarjojen tummasta sinestä sekä lehtien punaisesta syysruskasta. Ja mikä parasta idänsinililjat eli skillat leviävät ruukussa siemenestä sekä sipuleista. Näin saan ajan myötä ruukun täyteen kasveja.

Pääsiäisenä bongasin Tallinnan satamassa hauskat kukka-astiat. Yhtä hienoja ruukkuja saisi olla Suomessakin julkisilla paikoilla. Näissä asetelmissa on ajatusta!