perjantai, 27. tammikuu 2017

Pehmuketta pyllyn alle

Maalaussäitä odotellessa sain idean istuintyynyjen uudistamiseksi. Parvekekalusteiden istuintyynyt olivat jo aikansa eläneiden näköisiä. Kangas oli auringon haalistama ja paikoitellen kulunut puhki. Parvekekalusteiden tahmaisesta pinnoitteesta tarttuneet ruskeat ralliraidatkaan eivät kohentaneet istuintyynyjen ulkonäköä.

Kokonaan uudet istuintyynyt olisi edullisimmillaan saanut hintaan 2,50 e kappale netistä. Kalleimmillaan istuintyynyjen hinta näytti olevan kympin paremmalla puolella. Näin sesongin ulkopuolella valikoima oli kovin niukka enkä löytänyt mieleisiäni. Mielessäni kävi jopa teetättää istuintyynyt, kun epäilin omien taitojeni riittävyyttä. Olen aina mitannut mitat vähän sinnepäin, vaikka kuinka olen yrittänyt olla huolellinen. Mittaaminen ja leikkaaminen suoraan ovat minulle lähes käsittämättömiä taitoja.

Kysyin ompelimosta istuintyynyn teettämisen hintaa ja vastaus kuului 20 e kappale. Hinta tuntui melko suolaiselle muutaman suoran sauman ompelemisesta ammattilaisen vikkelyyden ja saumurin kätevyyden huomioiden. Päätin laittaa taitoni koetukselle. Minullahan ei ollut muuta hävittävää kuin se, että pilaisin komeron perältä löytyneet materiaalit.

_20170127_114646.jpg

Yöllä pyöriessäni sängyssä suunnittelin, millaiset maalaisromattiset istuintyynyt tekisin. Aiemmin päivällä olin todennut, että beigeraidallista kangasta oli juuri sopivasti jäljellä hankkeeseeni. Aikoinaan olin ostanut sen päällystääkseni ruokasalin tuolit uudelleen, mutta tulin toisiin aatoksiin. Osa lukijoista saattaa tunnistaa kankaan samaksi, jota käytin joitakin vuosia sitten tossuihin.

Kaivoin kaapista ylijäämäkankaan lisäksi luultavasi käsintehtyä pitsiä. Yksi rulla oli ostettu kierrätyskeskuksesta vain ostamisen ilosta. Toisen pitsin purin talteenotetusta riekaleesta perintölakanoita. Purin pitsin irti lakanarievusta katsellessani telkkaria yhtenä iltana. Purkaminen ei sujunut ihan kuin Strömsössä, vaan pitsin alareuna hieman vahingoittui, mutta onneksi kohdan saattoi siksakata kiinni tyynykankaaseen.

Muutama vuosi sitten tein tästä kankaasta kahdet parit tossuja. Äidille lahjaksi antamani tossut hän ehti kuluttaa puhki jo aikoja sitten, mutta hän oli ottanut talteen virkatut kukat, jotka saatoin hyödyntää uudelleen koristelussa. Myös erikokoiset simpukan kuorista tehdyt napit löytyivät hänen kätköistään. Napit ovat peräisin isovanhempieni aikoinaan omistamalta mökiltä, josta ne otettiin talteen kauneutensa takia. Nappeja oli viisi ja kaikki tuntuivat hieman erisuuruisilta, joten niiden sijoittelu tasapainoiseksi kokonaisuudeksi vaati hieman pähkäilyä. Yksi nappi jäi muista täysin poikkeavana käyttämättä.

_20170127_115730.jpg

Kankaan leikkaaminen oli hieman pelottavaa puuhaa, koska tiesin sen ratkaisevaksi käännekohdaksi. Mittasin ja tein pienet merkit kankaaseen. Leikkaamisen sijaan päätin repiä kankaan langansuunnan mukaisesti, jotta saisin suorat palat. Niinhän ne kangasmyyjätkin tekevät. Ei ne ammattilaisten niksit ole turhaan keksittyjä.

Seuraava haaste oli saada ommeltua pitsit edes jotakuinkin suoraan. Keksin, että vältyn mittaamiselta ja kankaan merkitsemiseltä, jos silitän kankaaseen vekit. Ensin taitoin kankaan vaakasuoraan kahtia ja silitin. Sitten kiinnitin nuppineuloilla reunat uudelleen tasan ja käänsin vielä toistamiseen kankaan vaakatasossa puoliksi. Silitin. Siten sain aikaiseksi kolme vekkiä, joiden päälle sommittelin silmämääräisesti pitsit. Kiinnitin pitsit nuppineuloilla ja ompelin kiinni suoralla. Vain rikkinäistä pitsin kohtaa avitin hieman siksakilla.

Huolittelin kankaiden sivut siksakilla ja sitten ompelin kustakin istuintyynystä kolme sivua siten, että kankaiden kuviopuolet olivat vastakkain. Käänsin näin syntyneet pussit oikein päin. Työnsin vanhat istuintyynyt sisään, jotta niiden avulla voisin hahmottaa helpommin oikeat paikat napeille. Nappien valinnassa kannattaa olla huolellinen. Valitsin mahdollisimman littanat napit, jotta ne eivät tunnu istuessa takapuolessa. Ompelin napit käsin ja ilmeisesti huonossa asennossa, sillä sain selkäni kipeäksi.

Kun ompelin nappeja sain idean jättää vanhat, littanat istuintyynyt uusien sisälle osaksi täytettä. Näin saatoin hyödyntää vanhojen tyynyjen siistit solmimisnauhat ja vähentää lisätäytteen tarvetta. Minulla oli kotona tallessa vanhasta tuhotusta tyynystä talteenotetut täytteet. Käytin nämä vanhat täytteet uudelleen ja ne riittivät mainiosti kahden istuintyynyn lisätäytteiksi.

Seuraavana päivänä pidin äidin kanssa ompelutalkoot. Kumpikin otti urakakseen yhden istuintyynyn ompelun loppuun käsin. Ensin käänsimme neljännen sivun huolitellut reunat, jotka olin unohtanut siksakkauksen jälkeen ommella suoralla. Sen jälkeen yliluottelimme neljännet sivut käsin kiinni siten, että nauhat jäivät sauman välistä roikkumaan ulos. Istuintyynyistä tuli upean pulleat  - ainakin toistaiseksi, kunnes ne istutaan lyttyyn.

_20170121_145610.jpg


perjantai, 23. joulukuu 2016

Joulu on taas, kulkuset soi

_20161223_132319.jpg

Tuomaan markkinoilla Helsingissä riitti silmänruokaa viikonloppuna ennen Berliinin surullisia tapahtumia. Helsingin tuomiokirkon jäätyneiltä portailta aukesi hieno näkymä yli valaistun Senaatintorin. Torilla oli monenlaisia kojuja, joista suurin osa myi ruokaa. Lapsillekin oli ohjelmaa, kun karuselli pyöritti innokkaita kuljettajia joululaulujen siivittämänä.

_20161223_133745.jpg

Aloitin jouluvalmistelut hyvissä ajoin. Kynttilöillä ryhdyin luomaan joulutunnelmaa jo marraskuussa. Itsenäisyyspäivänä askartelin parista mainospaperikassista jouluiset lahjapussit. Torstaina 22. päivä käytiin ostamassa kuusi, kannettiin sisään ja koristeltiin vanhoilla jo perinteeksi käyneillä koristeilla. Kristallit ja muut lasiset koristeet näyttävät erityisen hienoilta, kun valo osuu niihin. Niiden vastapainona kuusessa on olkikoristeita.

torstai, 4. elokuu 2016

Puutarhan loppukesän loisto

Ruusut.jpg

Parilla eurolla Lidlistä ostetut ruusut aina yllättävät, koska lajikemerkinnät eivät pidä paikkaansa. Koskaan ei tiedä minkä kokoisia kukat ovat ja minkä värisiä. Lajikkeestakaan ei ole tietoa. Esimerkiksi tämän ruusun piti olla suurikukkainen köynnös, mutta pientä ja pensastavaahan sieltä tuli esiin romanttisen vaaleanpunaisena. No, se on vähän kuin lottokupongin ostaisi - koskaan ei tiedä josko päävoitto osuisi kohdalle. Tosin ruusuissa rahat ei mene koskaan hukkaan. Lidlin kukissa saa aina jonkinlaisen lohdutuspalkinnon. Suomen oloissa on epätodennäköistä, että ulkomaiset ruusut talvehtivat, mutta onpahan iloa ainakin yhdeksi kesäksi. Talvehtimista voi kokeilla nostamalla ruusut talveksi kasvihuoneeseen.

03082016754.jpg

Sininen kellokukka on vuosien varrella vallannut kukkapenkin näin loppukesästä. Keväällä penkki on idänsinililjojen eli skillojen valtakuntaa, mutta uusi sininen kausi saunan edustalla alkaa heinäkuun loppupuolella ja jatkuu pitkälle syksyyn. Kun kellojen aika alkaa olla ohitse, taustalla olevat  maksaruohot hehkuvat marjapuuron punaisin kukinnoin.

03082016750.jpg

Tämän vuoden omenasadosta näyttää tulevan niin runsas, ettei valkea kuulas jaksa kantaa kaikkia raakileita täysikasvuiseksi asti. Tästä puusta riittää omenoita pakasteeseen niin äidille kuin minullekin. Lisäksi lähiseudun naapurit saavat ottaa postilaatikon vierestä parhaat omenat itselleen kotiin vietäväksi. Meille kun kelpaavat lohkoina ja soseena pakastettaviksi maahan pudonneet lommoontuneetkin omenat. Näin puusta riittää iloa koko lähiseutuvalle. Omat omenat ovat mitä parhainta luomua ja lähiruokaa.

03082016749.jpg

Puutarhassa ei sentään ole nähty aitoa karhua, mutta hirvenvasoja, valkohäntäpeuria ja monenlaisia muita villieläimiä kylläkin. Muutama vuosi sitten ostin äidille joululahjaksi linnunpöntön, joka toimii myös ruokkimalaitteena. Ahneet oravat ovat päässeet jyrsimään linnunpönttöä hieman pähkinöiden himossaan, mutta eivät ole onneksi saaneet aikaan todellista vahinkoa. Tontin laidalla kulkeva aita on varsinainen oravien valtatie.

Raparperit.jpg

Metsän reunassa on äidin yrttitarha. Viljelylaatikoissa kasvaa monivuotista lipstikkaa ja mäkimeiramia sekä ruohosipulia. Kuvan raparperit olisi jo korkea aika kerätä talteen ja leipoa piirakaksi tai pakastaa talven varalle, jottei niistä tule puisia. Isän nikkaroimissa viljelylaatikoissa tai "ruumisarkuissa", kuten naapuri niitä leikkisästi nimittää, kasvaa myös perunaa ja tomaattia. Tomaatit ovat vahingossa kompostissa itäneitä ja laatikkoon siirrettyjä, mutta raakileet eivät varmaankaan ehdi kypsyä ennen pakkasia, koska metsän reunassa on varjoisaa. Perunoistakin tulee varmaankin vain peukalon pään kokoisia. Parempi sekin kuin rikkaruohot.

03082016752.jpg

sunnuntai, 8. toukokuu 2016

Suunnitelma Ilmarisen verkkosivujen lanseeraamiseksi 2014

Ilmarinen - työeläkevakuuttamisen digipalvelujen edelläkävijä

Ilmarinen lanseeraa uudet nettisivunsa vuoden 2014 lopussa. Uudistuksen tavoitteena on uudenlaisen asiakaspalvelukokemuksen luominen. Samalla Ilmarinen uudistaa myös digipalvelunsa, jotta yhä suurempi osa asiakkaista hoitaisi asiansa kustannustehokkaasti verkossa. Digipalveluista luodaan Ilmarisen keskeinen kilpailutekijä, joten haluan tässä viestintäsuunnitelmassa lähteä rakentamaan Ilmarisesta työeläkevakuuttamisen digipalvelujen edelläkävijää eli ajatusjohtajaa. Lanseeraus medialle ja muulle yleisölle perustuu pitkälle sosiaalisen median käyttöön, koska some on osittain hyödyntämätön voimavara Ilmarisella.

Ilmarisen tavoitteena on olla työeläkevakuuttamisen ja alan kustannustehokkuuden ykkönen. Näihin tavoitteisiin yritys pyrkii Asiakaskokemuksesta kilpailuetua (KINGI) -ohjelmalla. Keinot tavoitteiden saavuttamiseksi ovat avain- ja ratkaisuasiakkaiden asiakassuhteen syventäminen, kanta-asiakkaiden ohjaaminen digitaalisten palvelujen käyttäjiksi ja ylivoimaisen asiakaskokemuksen tarjoaminen. Ylivoimainen asiakaskokemus saavutetaan toteuttamalla ajatusjohtajuutta inbound-markkinoinnin periaattein.

Ilmarisen verkkopalvelut ovat jääneet jälkeen kilpailijoista ja niiden kehittäminen on ollut pysähdyksissä noin viisi vuotta. Verkkopalvelujen heikkoutena on sekä käytettävyys että palvelutarjoama. Silti nykyisillä digitaalisilla palveluilla on noin 1,3 miljoonaa asiakaskohtaamista verkossa vuosittain.

Sosiaalisen median käytön jatkuvasti yleistyessä yleisö haluaa päästä itse tiedon alkuperäislähteelle. Siten seuraavana päivänä lehdessä julkaistu uutinen ei täytä yleisön vaatimuksia reaaliaikaisuudesta ja alkuperäislähteelle pääsemisestä. Siksi sosiaalisen median tulee palvella median lisäksi myös suurta yleisöä. Tätä Ilmarinen ei ole toistaiseksi vielä huomioinut Twitter-tilinsä kohderyhmän valinnalla. Tämä olisi hyvä huomioida myös Uutishuoneen suunnittelussa.

Lanseerauskampanjan tarkoituksena on tehdä Ilmarisen uudistuneista verkkosivuista ja sen tarjoamista digitaalisista palveluista tunnetut. Kampanjan onnistumista voidaan mitata sillä, kuinka moni on ladannut yhteystietoja vastaan jaettavaa lisämateriaalia.

Verkkosivujen lanseerauksen tärkein viesti asiakkaalle on se, että hän voi hoitaa omat vakuutus- ja eläkeasiansa verkossa. Näin Ilmarinen haluaa tehdä asiakkaiden asioinnin helpoksi.

Ajatusjohtajuuden toteuttaminen bloggaamalla

Ilmarisen sosiaalisen median palvelut keskittyvät työhyvinvointiteeman ympärille. Vastaukset työhyvinvoinnin ongelmiin eivät kuitenkaan ratkaise potentiaalisten ja jo olemassa olevien asiakkaiden kaikkia ongelmia. Hyvä asiakaskokemus luodaan ratkomalla asiakkaiden ongelmia ja tarjoamalla niihin ratkaisuja sekä uusia näkökulmia.

Peräti 71-89 prosenttia ostopäätöksistä syntyy hakukoneen ääressä. Ihmiset etsivät sisältöä ja tietoa ratkaistakseen ongelman tai täyttääkseen tarpeen. (http://academy.hubspot.com/inbound-marketing-certification/convert/landing-pages) Erinomainen sisältö on vastaus kuluttajan kysymyksiin tai ratkaisu asiakkaan ongelmiin, ei selostus tuotteesta ja sen ominaisuuksista. (http://academy.hubspot.com/inbound-marketing-certification/convert/offers)

Mitä on inbound-markkinointi?

Loistava tapa toteuttaa ajatusjohtajuutta on bloggaaminen. Bloggaaminen on keskeinen osa puoleensavetävää eli inbound-markkinointia, jossa samalla luodaan ainutlaatuinen asiakaskokemus. Inbound-markkinointi keskittyy laadukkaan sisällön luomiseen, joka vetää ihmisiä yrityksen ja sen tuotteiden puoleen. ”Kun teet julkaisemastasi blogisisällöstä malliasiakastasi kiinnostavan, se houkuttelee yrityksen verkkosivuille kävijöitä, jotka voit vakuuttaa sisällöillä ja muuntaa asiakkaiksi sekä asiasi puolestapuhujiksi ajan mittaan.” (http://www.hubspot.com/inbound-marketing)

Kaiken avain on se, että tunnet malliasiakkaasi ja hänen kiinnostuksen kohteensa, jotta voit palvella häntä sopivalla sisällöllä ostoprosessin jokaisessa vaiheessa. (http://www.prdaily.com/Main/Articles/17301.aspx)

”Asiantuntevat blogikirjoitukset voivat luoda yrityksestäsi ajatusjohtajan, mutta niiden avulla myös opetat potentiaalisia asiakkaita, vastaat heidän kysymyksiinsä ja ratkaiset heidän ongelmiaan. Bloggaaminen on oivallinen tapa myös parantaa verkkosivuston hakukoneoptimointia, koska se auttaa kasvattamaan vierailijoiden, liidien ja asiakkaiden määrää.” (http://academy.hubspot.com/inbound-marketing-certification/attract/blogging) Hyödyllisten artikkeleiden avulla kasvatat arvovaltaasi ja luot luottamusta yritykseesi potentiaalisten asiakkaiden sekä koko alan keskuudessa.

Malliasiakkaan tarpeiden mukainen sisältö houkuttaa median ja asiakkaan luoksesi

Esimerkiksi työeläkevakuuttamisen ajatusjohtajuus on yhtä hyvin Ilmarisen kilpailijoiden saavutettavissa. Siinä ei ole mitään erottautumistekijää, jonka avulla Ilmarinen voi profiloitua ja julistaa olevansa parempi kuin kilpailijansa.

Sen sijaan digitaalisten palvelujen ajatusjohtajuudessa on taustalla samat periaatteet erottautumisen suhteen kuin kurssikirjan Sense & Sensibility -casessa. Se joka ensimmäisenä julistautuu digipalvelujen edelläkävijäksi ja onnistuu profiloitumaan siinä, saa sen kunnian ihmisten mielikuvissa. Silloin ei auta enää Varman tai muiden työeläkeyhtiöiden vedota verkkopalvelujensa edistyksellisyyteen, kun edelläkävijän leima on lyöty Ilmariseen. Vaikka ajatusjohtajuus on vielä kaukana Ilmarisen digipalvelujen pitkän kehittämistauon takia, luo verkkosivu-uudistus loistavan pohjan aloittaa profiloituminen aiheen ajatusjohtajaksi.

Ilmarisen verkkosivujen lanseeraus toteutetaan kaikessa yksinkertaisuudessa sarjalla malliasiakkalle merkittäviä blogikirjoituksia ja Youtube-videoita, joita jaetaan linkkeinä sosiaalisen median eri kanavissa. Materiaalien sisältö käsittelee Ilmarisen digipalveluita. Blogeja tuetaan lehdistötiedottein, joissa kerrotaan Ilmarisen pyrkimyksistä työeläkevakuuttamisen digipalvelujen edelläkävijäksi. Myös erilaisissa median taustatilaisuuksissa ja asiakastilaisuuksissa esitetään Youtube-videoita tai muuten kerrotaan verkkosivu-uudistuksesta (slideshare).

Vinkkejä toteutukseen

Blogikirjoituksissa kerrotaan, mitä hyötyä asiakkaat saavat digipalvelujen käyttämisestä. Lisäksi heitä opastetaan eri palvelujen käyttämisessä, jotta puhelut asiakaspalveluun vähenisivät ja muutoksesta tulisi mahdollisimman helppo. Ilmarisen digipalvelujen tunnetuksi tekemiseen ja alan asiantuntemuksen osoittamiseen voi miettiä ideoita blogitekstejä varten seuraavista lähtökohdista:

  • Avainsanojen ympärille rakennettu artikkeli
  • Alan uutiseen perustuva kirjoitus tai kannanotto
  • Asiakkaiden yleisiin kysymyksiin vastaaminen
  • Reagointi blogikommenttiin tai toisiin blogeihin
  • Herätä huomiota kärjekkäillä mielipiteillä
  • Osallistu keskusteluun alan kuumista puheenaiheista
  • Kutsu vierasbloggaajia. Löysin www.etsixpertti-palvelun avulla Tampereen yliopiston vakuutustieteen professorin Olli-Pekka Ruuskasen, joka voisi olla sopiva riippumaton bloggaaja. Hänet tavoittaa numerosta 040 190 9781 ja sähköpostilla olli-pekka.ruuskanen@uta.fi, Etlan tutkimusneuvonantaja Jukka Lassila (jukka.lassila@etla.fi, 050 565 0406 tai 09-60990221) ja tutkimusjohtaja Tarmo Valkonen
    (tarmo.valkonen@etla.fi, 050 329 6014 tai 09-60990 285) ovat maamme
    eturivin asiantuntijoita ennakoitaessa, mitä haasteita väestön
    ikääntyminen, talouskasvu ja työeläkkeelle siirtyminen tuovat lähivuosina
    ja pitkälla ajanjaksolla. Ilmarinen voisi ehkä yrittää tarjota myös omia asiantuntijoitaan www.etsixpertti.fi-palveluun, joka on suunnattu toimittajille.
  • Julkaise uudelleen suosituimpia blogikirjoituksia ja päivitä tarvittaessa sisältöä
  • Osallistu Kauppakamarin Digitaalinen polku –ohjelmaan. Ohjelmasta asiantuntijat voivat ammentaa ideoita blogikirjoituksiin ja omaan toimintaansa muissa sosiaalisen median kanavissa. http://kauppakamari.fi/2014/09/01/hae-mukaan-digitaalinen-polku-ohjelmaan/

Blogien ja tiedotteiden aiheita toteutettavaksi

  • Työeläkevakuuttaminen digitalisoituu. Miten digitaaliset palvelut auttavat yrittäjää/yritystä?
  • Ilmarinen haastaa työeläkevakuuttajat palvelemaan verkossa entistä paremmin
  • Palvelujen digitalisoituminen on tätä päivää (Esimerkiksi jonkun asiakaskokemuksesta vastaavan johtajan näkemys asiasta Timo Aro, Björn Palander?)
  • Verkkosivu-uudistus eri alihankkijoiden näkökulmasta. Kokemukset, näkemykset, tavoitteet. lähtökohdat ja persoonat esille. (Nettisivujen tekstien kirjoittaja, tekniset ratkaisut, kääntäjät, työntilaaja...)
  • Verkossa voit hoitaa työeläkeasioita 24/7
  • Kysy eläkkeistä Facebookissa -palvelun esittely
  • 10 vinkkiä miten haet vanhuuseläkettä verkossa
  • Työpaikkanaurajat-Facebook-ryhmä kertoo työhyvinvoinnista
  • Miten verkossa voi liittyä Ilmarisen asiakkaksi?
  • Näin voit tilata sähköisen työeläkeotteen netistä
  • Vuosi-ilmoituksen tekeminen verkossa on helppoa
  • Miten ilmoitan verkossa työntekijöiden työsuhdetiedot?

Jos blogiartikkelin loppuun lisätään call-to-action-nappula, asiakkaat voivat ladata ns. landing pagella yhteystietojaan vastaan vaikkapa kyseisen digipalvelun käyttöoppaan, nauhoitetun seminaarin puheenvuorot ja esitysmateriaalit, tutkimustuloksia, opinnäytetöitä, jonkin työeläke-esitteen (pdf/digipaper-muodossa), Ilmarisen asiantuntijan (tai yhteistyökumppanin) kirjoittaman e-kirjan, present.me-esityksen tai he voivat ilmoittautua webinaariin. Hyvä esimerkki tällaisesta ladattavasta materiaalista on viestintätoimisto AC-Sanaforin ladattavat oppaat http://www.acsanafor.fi/ladattavat-oppaat/

Landing pagen avulla Ilmarinen saa aiheesta kiinnostuneen ihmisen yhteystiedot ja voi myöhemmin kohdistaa hänelle lisätietoa esimerkiksi uutiskirjeellä. Näin Ilmarinen voi saada yhteystietoja uusasiakashankintaan ja kohentaa olemassa olevien asiakkaiden tietoja (CRM). Tällä hetkellähän Ilmarisella on asiakaslehdensaajista vain noin kolmasosan sähköpostiosoitteet.

Blogin sisältöä voidaan monipuolistaa julkaisemalla muitakin kuin digitaalisiin palveluihin keskittyviä artikkeleita. Ilmarinen aikoo lakkauttaa asiakaslehtensä painetun version, joten blogi olisi erinomainen kanava julkaista sellaisia artikkeleita, jotka muuten olisi julkaistu asiakaslehdessä. Artikkeleita ei kannattane julkaista asiakaslehtimäisessä uutiskirjeessä, koska uutiskirjeet jäävät usein lukematta ja ne koetaan roskapostiksi. Blogista jokainen Ilmarisen asioista kiinnostunut voi käydä lukemassa itseään kiinnostavat aiheet. Kun sisältö on rautainen eli vastaa malliasiakkaiden tarpeita blogikirjoitukset löytyvät, jos niitä tuodaan esille sosiaalisen median eri kanavissa ja mainitaan lyhyesti uutiskirjeessä muiden uutisten joukossa.

Blogitekstit voisi jakaa teemoihin uutishuoneessa esimerkiksi asiakastyyppien mukaan:

  1. Pk-yrityksen talousjohtajille (Alle 20 henkilöä työllistävän yrityksen talousasioista vastaava/tilitoimisto)
  2. Yrittäjälle (/tilitoimistolle)
  3. Tulevalle eläkeläiselle (yli 55v.)

Blogin tunnettuutta voi edistää nostamalla blogi esille www-navigaatiossa ja nimeämällä se niin, että sen ymmärtää blogiksi. Blogiartikkeliin johtavaa linkkiä voi jakaa sosiaalisessa mediassa, kuten Twitterissä, Facebookissa ja Linkedinissä esimerkiksi siten, että vastaat sosiaalisessa mediassa esitettyihin kysymyksiin linkittämällä blogiartikkeliin. Sosiaalisessa mediassa blogitekstillä voi herätellä myös keskustelua jostakin kärkevästi kirjoitetusta aiheesta. Lisäksi blogia voi markkinoida uutiskirjeessä, julkaista blogista tiedotteen, lisätä blogin osoitteen käyntikorttiin ja sähköpostiallekirjoitukseen sekä tekemällä blogin jakamisesta ja seuraamisesta helppoa esimerkiksi RSS-feedin sekä jakonappuloiden avulla.

Ydinviestit ja sanomien tyyli

Ilmarisen ydinviesti kohdistettuna medialle ja suurelle yleisölle voisi olla vaikkapa Viesti verkossa! Ydinviestin ja koko viestintäsuunnitelman tavoitteena on haastaa media ja yleisö dialogiin Ilmarisen kanssa digitaalisista palveluista (Dialogue strategy, Corneliessen s.49) Muita tätä pääviestiä tukevia viestejä voisi olla esimerkiksi:

  • Ilmarisen verkkopalvelussa hoidat asiasi vuorokauden ympäri
  • Verkkopalvelujen käyttö on helppoa
  • Asioi verkossa – säästä puhelinmaksut ja välty jonottamiselta
     

Blogiteksteissä ja tiedotteissa kerrotaan ennen kaikkea digipalvelujen hyödyistä, joten ominaisuuksista kertominen on toissijaista. Hyödyt vetoavat tunteisiin, kun taas ominaisuudet vetoavat järkeen. Suosittelen Ilmariselle tämän tunteisiin vetoavan tyylin yhdistämistä ennakoivaan (pre-emptive) sanomatyyliin, koska tyyli soveltuu mielestäni hyvin digipalvelujen ajatusjohtajuuden toteuttamiseen. Corneliessen:

Pre-emptive message style

Definition: generic claim with suggestion of superiority

Conditions: changing industry allowing a company to take a position on an issue connected to that industry

Content. claim of industry-wide leadership on a relevant issue or capability

 

 

keskiviikko, 30. joulukuu 2015

Tyttö, kissa ja taksi

Yksi unohtumattomampia taksikohtauksia on Aamiainen Tiffanylla -elokuvan loppu. Elokuvan päähenkilö Holly Golightly haaveilee pääsevänsä rikkaisiin naimisiin, mutta itse asiassa pelkääkin sitoutumista. Päähenkilö kamppailee vakauden ja vapauden välimaastossa. Hänellä on tarve paeta ihmisiä, paikkoja ja asioita. Jopa hänen identiteettinsä on jatkuvassa muutoksen tilassa. Holly omaksuu nimen Holiday Golightly, joka tiivistää hänen vakauden vieroksumisstrategiansa. Päähenkilölle elämä on yhtä lomaa, jolloin voi olla erossa vapautta uhkaavista ihmissuhteista ja arjen velvollisuuksista.

Holly asuu punaisen kissan kanssa, mutta kieltäytyy antamasta sille nimeä. Hän väittää, että he eivät kuulu toisilleen; kulkukissa vain lyöttäytyi hänen seuraansa yhtenä päivänä joella. Hän ei koe omistavansa kissaa, joten hänellä ei ole oikeutta antaa sille myöskään nimeä. Se symbolisoi päähenkilön haluttomuutta tai kyvyttömyyttä sitoutua kehenkään tai mihinkään. Päähenkilö ei nimeä ja julista kissaa omakseen, koska se merkitsisi kotiutumista yhteen paikkaan, mihin hän ei selvästikään ole valmis. Kissa edustaa sellaista itsenäisyyttä, mitä Holly haluaa itselleen.

Audrey Heburnin näyttelemä päähenkilö kampailee rakkauden vaatiman sitoutumisen ja sen aiheuttaman pelon välillä. Tästä kertoo elokuvan loppu, kun naapurissa asuva kirjailija Paul Varjak tunnustaa rakkautensa taksissa, mutta Holly hylkää kissansa sivukujalle sateeseen osoituksena riippumattomuudestaan. Hän uskoo kissan pärjäävän itsekseen, vaikka se on haluton lähtemään sateeseen. Hän joutuu hätistämään kissan matkoihinsa päästäkseen siitä eroon. Kissa on yllättäen vähemmän itsenäinen kuin mitä Holly oletti – ja niin on hän itsekin.

Paul ja Holly jatkavat matkaa taksilla, mutta pian Holly tajuaa tehneensä suuren virheen. Hän pyytää kuljettajaa pysähtymään ja palaa epätoivoisena etsimään kissaansa sivukujalta. Päähenkilö tajuaa todellisuudessa pelkäävänsäkin sitä, että hän ei ehkä koskaan kuulukaan minnekään tai kenellekään. Hän ymmärtää, että hänen täytyy löytää ensin itsensä ennen kuin voi kuulua kenellekään. Holly arvioi uudelleen sekä suhdettaan kissaan että Pauliin nähtyään tämän tarjoaman kihlasormuksen.