Minulle jäi jäljelle vielä runsaasti tilkkuja applikaatiotyöstä, joten päätin kokeilla tähtien tekemistä. Kangastähdet sopivat koristamaan niin ovenkahvaa, joulukuusta kuin kattokruunuakin.

Löysin kaavan ja ohjeet Gerd Gellein Merkesdalin kirjasta Punavalkoisia tilkkutöitä. Kirja on täynnä toinen toistaan ihanampia ideoita. Minua viehättävät kirjassa erityisesti vanhoista nimikirjaimilla varustetuista pyyhkeistä taiotut käsityöt, kuten sivujen 14-15 taskullinen puutarhaessu.

Kangastähti syntyy 12 vinoneliöistä, joita varten on kaksi vaihtoehtoista kaavaa sivulla 96. Kaavojen avulla voi tehdä joko isoja tai pieniä tähtiä. Minun tähteni ovat jotakin niiden välimaastosta, sillä kaavoihin olisi pitänyt lisätä saumanvarat. Tein tähteni ison kaavan mukaan, mutta lisäämättä kaavaan saumanvaroja. Kyllä se näinkin sujui, vaikka työn vaativuus yllätti minut. Kuvan perusteella tähti näytti melko helpolta ja yksinkertaiselta.

Ohjeesta poiketen ompelin suurimman osan tähdestä koneella ja vain täyttökohdan saumat ompelin käsin. Siten siksak-reuna jäi hieman rumasti näkyviin, mutta kukapa näitä tekeleitä niin tarkkaan syynää ovenkahvassa roikkuessaan? Kirjan kuvaan verrattuna tähdistäni tuli laiskan pulskeita, mutta langan sijasta ne saivat astetta hienomman ripustimen: satiininauhan. Minulla oli tallessa uusista kaupan puseroista irtileikattuja satiininauhoja. Ne on tarkoitettu pitämään pusero kaupassa kunnolla kiinni henkarissa, mutta kotona ne kurkistavat ikävästi paidan kauluksesta, jos niitä ei leikkaa pois. Siispä sain nauhoillekin uusiokäyttöä.

Vinoneliöt kannattaa ommella toisiinsa kiinni aina kolme yhteen ja sitten yhdistää yhdellä pitkällä saumalla kaksi tällaista kolmen kokoelmaa. Jos ompelet yhden kerrallaan aina seuraavaan vinoneliöön, niin viimeisen sauman ompelu ei onnistukaan kiinni ensimmäiseen muuten kuin päällepäin näkyvään jäävällä siksakilla. Opin tämän niksin kantapään kautta. Onneksi minulla oli juuri sopivan kokoinen pala satiininauhaa, jolla peitin tähden takapuolelle näkyviin jääneen siksakin.

Tähden keskellä saumat eivät mene ihan geometrisesti yhteen, joten nappi peittää oivallisesti paksun ja muuten niin hankalan kankaiden yhtymäkohdan sekä etu- että takapuolella. Se oli hyvä idea kirjan tekijältä.